Vielä on talvea jäljellä...

Todistettavasti. Nämä lumikuvat mökillä on otettu nimittäin eilen kun tulimme tänne. Katolta oli pudonnut lunta juuri kulkureitille mistä olisi pitänyt päästä sisälle.

 

 Pääoven katoksen alla...

 ja ulko-ovella, sekä portailla.

Siirrytään hieman mukavampiin juttuihin eli kuviin ristipistoviikonlopulta. Näyttelyssä olivat edustettuina kaikki mahdolliset viimeistelytavat...

 Tykkään Beatrix Potterista..

 Koruja...

Kirsi ei tiennyt minkälainen on pistelijän pöytä joten puolisoni valmisti hänelle sellaisen...

Ristipistoviikonloppu antoi taas intoa pistelyyn ja olenkin nyt ahkeroinut erään hys-hys jutun parissa. Kaunis kiitos kun kävit, olet lämpimästi tervetullut uudelleen. Lisää Tuttuja Pistoja toivon mukaan mahdollisimman pian. Siihen saakka halauksin.

Ristipistoviikonloppu

Viikonloppuna oli nyt sitten vuorossa pitkään odotettu Ristipistoviikonloppun täällä. Viikonlopun järjestivät Emmulin Kirsi tyttärineen ja itse matkustin sinne Marjo-Riitan ja Teijan kanssa. Kaunis kiitos Kirsille aivan ihanasta tapahtumasta, johon mahtui naurua, pistelyä ja hyvää seuraa. Kiitos matkaseuralle, teidän kanssanne 650 km meni todella nopeasti. Ja tietenkin kiitos myös kaikille muille osallistuneille. Oli aivan mahtavaa saada kasvot monille blogiystäville jotka nyt tapasi viimeinkin livenä. Kuvamateriaalia on tulossa myöhemmin, kunhan saan vielä valmiiksi lahjaksi saamamme pistelytyön. Pistely on siitäkin valmis mutta viimeistely jäi kotona tehtäväksi. Omien pistelyjen lisäksi oli myös työpajoja, mm. silkkinauhakirjontaa jota olen jo joskus kokeillut, mutta sain taas lisäinnostusta.

Kohta taas lisää Tuttuja Pistoja. Siihen asti halauksin.

Päivitystä pukkaa...

 

Loma on vietetty ja oli kieltämättä ihanaa olla auringon lämmössä kaksi viikkoa. Kaikki meni hyvin, hotelli oli hyvällä paikalla ja ihmiset mukavia. Ja totta kai, ruoka oli hyvää. Käveltiin kilometritolkulla mikä sinänsä on jo nautinko, koska tähän aikaan vuodesta en juurikaan pysty liikkumaan koti-suomessa. Istuttiin altaalla ja minä tein käsitöitä, sain myös jotain valmiiksi asti.

 

Ensin kuitenkin tekstiä mitä ihanammasta lahjasta jonka sain kun puolisoni teki pistelevälle ystävälleni mallitelineen. OUPSin Ritva yllätti minut täysin mitä kauniimmalla kassilla, jossa oli rakastamiani kirjaimia ja käsityöaiheisia kuvioita. Puolisollenihan kiitos olisi oikeudenmukaisuuden nimissä kuulunut, mutta Ritva lupasi että saa hänkin tätä käyttää esimerkiksi mopoilessaan. Hmm. Kaunis kiitos Ritva!





Marin kanssa meillä oli ystävänpäivän tienoilla kirjekuorivaihto. Minä pistelin hänelle tällaisen "tilkkutyö" aihesen kuoren. Kangas on Emmulista ja lanka on Atalien käsinvärjätty muliinilanka.

Marilta sain tämän ihanan kuoren. Sisällä oli vielä lisäihanuuksia, nauhaa ja kangasta ystävänpäivähengessä. Kiitos Mari, vielä kerran! Tykkäsin tosi paljon!

Tornion Pistelijät ovat saaneet uuden jäsenen ja halusin muistaa häntä pienellä lahjuksella. Aikomukseni ei ole alkaa "Roskis-Tuulaksi" mutta pistelyhän on tunnetusti välineurheilua ja jokainen pistelijähän tarvitsee oman roskiksen. Tervetuloa Norma!



Vajaan kahden viikon päästä on sitten ristipistoviikonloppu Hauholla. Ihanaa! Mahtavaa tavata etelä-Suomenkin pistelijöitä ihan livenä ja mikä parasta, pistellä kokonainen viikonloppu!

Kaunis kiitos sinulle kun pistäydyit, olet lämpimästi tervetullut uudelleen! Halauksin seuraavaan kertaan!

Lahjoja ja lahjoja...



Kiitokset edellisen postauksen kommenteille. Jälkikäteen ajateltuna todella säikäyttävä kokemus, mutta nyt ollaan onneksi kaikin puolin kunnossa. Huomenna lentokone starttaa kohti Kanariansaaria mutta vielä on aikaa tehdä yksi päivitys. Joulu- ja myöhästyneistä synttärilahjoista tällä kertaa. Ihanat ystäväni Teija ja Marjo-Riitta muistivat minua neulotuilla lahjoilla.

 

Röyhelöhuivi on Teijan käsialaa. Ihan minun värinen ja näköinen. Kaunis kiitos Teija tästä, aivan ihana! Teijalta näitä syntyy muuten liukuhihnalta.

Marjo-Riitta neuloi minulle tiskirätin. Ihana joulunpunainen ja todella kaunista neulosta. Enhän minä tietenkään raski tätä tiskirättinä käyttää, pois se minusta, mutta kaunis kiitos kuitenkin.

Teijalle neuloin synttärilahjaksi rinsessa-kämmekkäät. Lanka on Alpakkaa ja väri totta kai sininen. Anteeksiantamattoman myöhässä, mutta nyt saan kuitenkin jotakin tehtyäkin kun silmälasit pelittää!

Seuraavat kaksi viikkoa pistelen ja neulon sitten etelän auringossa sangriaa siemaillen. Edellisestä lomasta onkin jo kaksi vuotta, joten on se jo aikakin. Seuraavan kerran toivottavasti lomatunnelmia ja viimeisteltyjä UFOja sekä ystävänpäivä-asiaa. Siihen kertaan halauksin!

Buranasta asiaa näin alkuvuoteen....

Tämä otti sitten vauhtia keskussairaalasta uuteen vuoteen ja aika pelottavissa merkeissä. Säikähdimme molemmat tosi paljon, sekä puoliso että minä.

Uuden vuoden päivänä käytiin syömässä ja tunsin silloin jo että olo oli hieman kuvottava. Ei oikein ruoka maistunut hyvälle ja aika paljon jäi syömättä. Lähdettiin kotiin ja päätin levätä, että jos vaikka olo paranisi. Jouduinkin seurustelemaan vessanpöntön kanssa ja oksensin pariin otteeseen ihan verta. En uskaltanut jäädä kotiin odottamaan seuraavaa aamua, niin kuin eräs tuttava lääkäri ehdotti vaan soitin yhteispäivystykseen, josta kehotettiin tulemaan heti. Ohitin yhteispäivystyksen sulavasti ja siinä sitten istuttiin sairaalan päivystyksessä. Verikokeita otettiin liuta ja neljä tuntia myöhemmin minulle ilmoitettiin että tiputukseen ja osastolle odottamaan seuraavan päivän akuuttia gastroskopiaa eli vatsalaukun tähystystä.

Valvomisen puolellehan meni se yö, kun oli niin huolissaan että mitä tämä nyt on. Ja seuraavana päivänäkin meni kello yhteen ennen kuin pääsin toimenpiteeseen. Vatsalaukusta ei löytynyt mitään mutta ruokatorvessa oli vuotavia ns. variksia eli suonikohjuja joita sitten käsiteltiin siinä samalla. Nyt on taas nostokielto päällä toimenpiteen takia, eli en saa nostaa viittä kiloa painavampaa kolmeen viikkoon.

Ja syyllinen tähän kaikkeen. Ihan yksinkertaisesti Burana, jota en edes ajatellut. että se on niin vatsalle paha. Flunssa kun on ollut päällä kuukauden päivät niin semmoista yhtä-kahta olen ottanut päivässä ja se on sitten herkistänyt näin pahasti. Burana-kieltoonhan minä jouduin tietenkin.

Nyt on olo ihan hyvä ja vuosi muuten alkanut mukavissa merkeissä. Kävin eilen neulomassa meidän kerholaisten kanssa ja lomaa odottelen tietenkin innolla.

Kiitos kaikista ihanista kommenteista saksikoristevaihdon tiimoilta. Seuraavalla kerralla Tuttuja Pistoja esittelee saatuja ja tehtyjä lahjoja. Siihen saakka halauksin! 

Jouluinen saksikoristevaihto ja namuna sakset...

Osallistuin pitkästä aikaa vaihtoon. Tällä kertaa Kirsin emännöimään jouluiseen saksikoristevaihtoon jossa pisteltiin jouluinen saksikoriste ja lisäksi lähetettiin vaihtoparille myös sakset. Itse ihastuin Emmulissa myytävänä oleviin Eiffeltorniaiheisiin saksiin jotka olin jo nähnyt livenä ystävälläni Marjo-Riitalla ja päätin tilata ne ihanalla pistely-ystävälleni Marille, joka arvonnassa osui parikseni. Saksikoristeen malli on uusimmasta Just Cross Stitch Christmas numerosta. Päätin viimeistellä koristeen zigouigoui´ksi joka meinasi koitua kohtalokkaasi. Saksikoristeesta tuli nimittäin niin pieni ettei minun sormet enää meinanneet taipua viimeistelyyn.

Oman saksikoristeen ja sakset sain uudelta pistely- ja blogituttavuudelta Sarilta. Kaunis joulutähti-aiheinen koriste ja ihanat joulunpunaiset sakset. Anteeksi törkeän huonolaatuiset kuvat, talviseen aikaan valokuvaaminen on haasteellista puuhaa! Vaikka yritin kuvata ulkona niin kamera vaan löi salamaa päälle ja kuvat ovat sen näköisiä kuin olisin illalla hämärään aikaan kuvannut! Kääk!

Työn ja mietintämyssyn alla on synttärilahjoja ihanille ystäville sekä ystävänpäivävaihto kirjekuorimuodossa Marin kanssa. Niitä odotellessa kaunis kiitos teille jotka vierailitte ja kommentoitte! Halauksin seuraavaan kertaan.

Ihana uusi kauppa...

Nettimaailmaan on tulossa uusi ristipistoharrastajan taivas - Emmuli. Se mitä pikimmiten olen katsonut etukäteistarjontaa, niin on kyllä niin minunnäköinen juttu, ettei ole tosikaan. Ennätin jo ilmottautua ristipistoviikonloppuunkin joka on tulossa keväällä. Lähdemme sinne ystäväni Teijan kanssa ja arvatkaa vaan, ei tarvinnut taivutella kovinkaan innokkaasti. Matka on kyllä pitkä, mutta se mitä minulla kokemusta näistä ristipistoviikonlopuista on aikaisemmilta kerroilta, niin se on kyllä vaivan arvoista. Ihania ihmisiä, hyvää ruokaa ja pistelyä aamusta iltaan. Nyt mars hankkimaan ne uudet lasit että sitten näkee kunnolla! Halauksin!